Vuoden tavoitteeksi otimme tavoitella Itä-Suomen aluemestaruutta ja mahdollisimman hyviä tuloksia Trophy sarjan osakilpailuissa, mitä ajoimme.

Kausi lähtikin hyvin käyntiin Laukaassa kilpailussa Peurunka rallissa, jossa sijoituimme, Trophy arvokilpailussa toiseksi. Seuraavaksi ajoimme Kiuruvedellä, koti kilpailun josta tuloksena oli kauden ainoa voitto.

Seuraavaksi edessä olikin Itä-ralli Joensuussa, joka oli sekä aluemestaruus että Trophy sarjan osakilpailu. Tuloksena olikin toinen sija, jolloin saimme Trophy sarjassa hyvät pisteet. Mutta aluemestaruus pisteissä saimme vasta kolmanneksi suurimmat pisteet, koska nyt v1600 luokan autot ajoivat eri luokassa. Olimme kyllä selvästi nopeimmat alueen kuljettajat, mutta näillä säännöillä ja pistelasku kaavoilla oli nyt kaikkien elettävä. Sen takia tipuimmekin aluesarjassa toiselle sijalle.

Neljäs kilpailu oli jälleen Trophy sarjan osakilpailu, Black Rocket ralli. Olimme talvikauden jälkeen sarjassa neljäntenä, vaikka yksi osakilpailu oli osaltamme ajamatta. Kesä kauteen siirryttäessä oli tiedossa, että tulemme antamaan toisille sarjan kärjessä ajaville kuskeille jonkin verran tehoissa tasoitusta. Se nähtiinkin heti kun kilpailu käynnistyi. Ajokaan ei kyllä kulkenut ihan moitteitta, mutta silti ero kärkeen rupesi olemaan aika suuri. Tuloksena oli luokan kahdeksas tila ja yleiskilpailussa 11. kun muutama v1600 auto meni kovempaa. Kisan jälkeen vauhdin pulaa miettiessä, totesimme ajotyylini olevan nyt liian siisti kesä kelille.

Seuraavaksi vuorossa oli legendaarinen 1000 Lakes Ralli Jyväskylässä, mikä ilmestyi varmasti monen kilpailukalenteriin yllättäen. Tämä kilpailu toimi hyvänä testikilpailuna ja ajorytmin ylläpitäjänä, koska ei ollut arvokilpailu ja sattui kesän pitkälle tauolle. Muutimme nyt ajotyyliä hieman aggressiivisemmaksi soralle ja se tuntui tuottavan tulosta. Ajoimme tiukkaa kilpailua Trophy sarjankin voittaneen Teemu Braggen kanssa. Vuorottelimme johto paikalle, mutta jouduimme lopuksi taipumaan viimeisellä erikoiskokeella Teemun taakse 5,4 sekunnin erolla. Meille tuli kyllä autoonkin teknisiä murheita viimeiselle erikoiskokeelle, kun etutukivarren pusla oli rikki ja auto lakkasi lataamasta. Silti kilpailu oli tiukka loppuun asti ja maalissa olo oli kuin voittajalla, koska viimeinen siirtymä meni todelliseksi taisteluksi maaliin pääsyn kanssa. Auto sammui monesti matkalla ja lopullisesti n.20 metriä maalin jälkeen.

Kuudes kilpailu kaudella ajettiin Kaavilla F-cupin lisäluokassa. Kilpailu oli osaltamme Itä-Suomen aluemestaruus osakilpailu. Johdimmekin luokkaamme kilpailun alussa tauolle tultaessa, vaikka matkalle sattui kaikkea pientä kohellusta. Neljäs erikoiskoe olikin sitten kilpailun ratkaisu pätkä. Siellä pitkällä pätkällä jäimme, sitten pohjista reilusti ja tipuimme toiselle sijalle. Syynä oli varmaan liiankin varman päälle ajaminen. Tästä alkoi kahdelle viimeiselle erikoiskokeelle hurja kilpailu, joka ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta ja emme onnistuneet nousemaan takaisin johtoon. Kilpailun voitti Joensuun Simo-Petteri Tuunanen, joka oli myös pahin uhkaajamme aluemestaruus pisteissä. Näin Simo sai etumatkaa pisteissä.

Kauden viimeinen kilpailu ajettiin Vieremällä, joka kantoi Iisalmi rallin nimeä. Täällä ratkaistiin sitten aluemestaruus sijoitukset. Kisan alkua varjosti jälleen kerran vaihteistossa ilmenneet ongelmat. Kytkinakselissa oli vikaa ja siksi kakkos vaihdetta ei voinut juuri käyttää. Näin ollen oli ajettava niillä, mitä laatikossa oli jäljellä. Lähdimme ajamaan mitä osasimme ja autolla pääsimme, mutta silti Tuunanen sai kasvatettua meihin ensimmäisellä erikoiskokeella n. 2,5 sekunnin kaulan. Toisella erikoiskokeella oli meidän vuoro olla nopeampia, mutta vain 0,9 sekunnin erolla. Kolmas erikoiskoe oli lyhyt rykäisy nopealla tiellä, missä meinasin kaataa autonkin yrittäessä tavoittaa, edellä mennyttä Simoa. Saimme johto kiinni vain 0,1 sekuntia, joten kauden viimeinen erikoiskoe oli suuressa roolissa. Ajettiin mitä autolla päästiin, mutta silti kilpakumppani sai kasvatettua meihin eroa, ehkä lopun isolla tiellä missä autostamme loppui kulku ja voima. Jäimme viimeisellä erikoiskokeella Tuunaselle 2,5 sekuntia lisää ja niin hävisimme kilpailun 5,6 sekunnin erolla. Näin ollen jäimme aluemestaruus kamppailussa hopealle.

Kausi jäi osaltamme hieman kesken, koska vaihdelaatikko pulmat ratkaisivat taas ettei viimeiseen Trophy sarjan osakilpailuun kannattanut lähteä. Silti siitä jäi kohtuullisen mukava mieli, vaikkemme tavoitteitamme onnistuneetkaan saavuttamaan. Ajoin kilpailija urani ehjimmän ja parhaan kauteni. Seitsemän rallia, jotka kaikki maaliin. Kuudessa kilpailussa pääsimme palkinnoille ja niissäkin huonoin sijoitus oli toinen. Silti jäi vielä parannettavaakin tulevaisuutta ajatellen. Trophy sarjassa sijoituimme loppupisteissä kuudenneksi, vaikka meiltä jäi kauden osakilpailuista puolet ajamatta. Sekin lämmittää mieltä että pystyimme talvella kamppailemaan kärjen kanssa, ehkä kaikkien aikojen tiukimpana vuonna vaikka kesällä emme heidän vauhtiin aivan yltäneetkään. Sarjahan oli todella tasaväkinen loppuun asti ja usealla kuljettajalla oli mahdollisuus saavuttaa mestaruus vielä viimeiseen osakilpailuun lähdettäessä. Sarjan osakilpailuissa kilpaili kaikkiaan 47 eri kuljettajaa.

Seuraavan vuoden kuvioista emme osaa vielä kertoa mitään, ennen kuin ne rupeavat selviämään itsellekin tarkemmin. Tarkoitus on kuitenkin ajaa edelleen Pololla, jos sitä ei kukaan vie väkisin käsistä. Tavoitteeksi pitää myös ottaa, että tänä vuonna syntyneen “ikuisen kakkosen” leima saadaan pois otsaltamme ja pystyisimme kirkastamaan ainakin aluemitalin väriä. Asioista tiedotellaan kuitenkin paremmin, kun ensi vuoden paketti ja kuviot selkenevät.